Tulosta
Patrian strateginen kumppanuus Puolustusvoimien kanssa on kustannustehokas konsepti, joka varmistaa suorituskyvyn ja huoltovarmuuden. Muutokset turvallisuusympäristössä vaativat yhteistyön jatkuvaa kehittämistä.

Patrian ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö juontaa juurensa itsenäisen Suomen alkuaikoihin. 2000-luvulla on alettu puhua strategisesta kumppanuudesta,
jolla tarkoitetaan sopimuksiin perustuvaa pitkäaikaista yhteistyösuhdetta.
Strategisen kumppanin tuottamat palvelut mahdollistavat Puolustusvoimille sen ydintehtävien toteuttamisen. Patrian Finland-divisioonan johtaja Jussi Järvinen sanoo, että kumppanuuden ytimessä ovat huolto-, korjaus- ja ylläpitopalveluista koostuvat elinkaaripalvelut.
– Ne varmistavat, että Puolustusvoimien kalusto pysyy toimintavalmiudessa ja suorituskyky ajan tasalla kaikissa tilanteissa. Strateginen kumppanuus on osoittanut Suomessa toimivuutensa.

Kotimainen osaaminen turvaa huoltovarmuuden

Patrian vahva tekninen osaaminen puolustusalan järjestelmien valmistuksesta ja ylläpidosta sekä pitkän yhteistyön tuoma kokemus Puolustusvoimien tarpeista ovat strategisen kumppanuuden perusta.
Keskeisiksi asiakashyödyiksi Järvinen mainitsee huoltojen, korjausten ja päivitysten läpimenoaikojen lyhenemisen sekä kustannustehokkuuden. Sotilaallinen kalusto pysyy aina toimintavalmiudessa ja suorituskyky ajan tasalla.
– Tehokkaalla toiminnalla saavutetaan myös kustannussäästöjä.
Strategisen kumppanuuden keskeisiin etuihin Järvinen laskee myös huoltovarmuuden. Puolustusvoimat voi luottaa kriisitilanteissakin Patrian tukeen. Esimerkiksi ajoneuvojen operoinnin mahdollistavista varaosatoimituksista ja palveluista pidetään aina kiinni.
Mahdollisen sotilaallisen kriisin ohella Patrian sitoumus pätee muissakin poikkeustilanteissa. Koronapandemia toi omat haasteensa Patrian päivittäiseen tekemiseen, mutta tehtävät asiakkaille pystyttiin toteuttamaan suunnitelmallisesti ja turvallisesti.
– Huoltovarmuuden olennainen osa on kotimaasta löytyvä vahva puolustusteollisuuden osaaminen. Se luo myös työpaikkoja ja tuo verotuloja, Järvinen huomauttaa.
Patrian palkkalistoilla on yli 3000 puolustus-, turvallisuusja ilmailualan ammattilaista. Luku sisältää Patrian tytäryhtiö Millogin, joka toimii Puolustusvoimien strategisena kumppanina keskittyen pääasiassa Maavoimien ja Merivoimien kalustojen ylläpitoon.

Kumppanuus kattaa kaikki puolustushaarat

Patrian strateginen kumppanuus kattaa Puolustusvoimien kolme puolustushaaraa.
Yhtiön suurin asiakkuus on Ilmavoimat, jonka kanssa yhteistyö kattaa asiakkaan lentokoneiden ja niiden moottoreiden raskaat huollot, korjaukset, päivitykset, rakenteelliset modifikaatiot ja järjestelmien kehityksen.
Lisäksi Patria vastaa Ilmavoimien ja Maavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksesta.
Järvisen mukaan suurimpiin Ilmavoimien kanssa tehtyihin hankkeisiin ovat kuuluneet Hornet-hävittäjien kaksiosainen elinkaaripäivitys vuosina 2006–2016.
– Hornetien suorituskykyä on kehitetty suunnitelmallisesti vastaamaan turvallisuusympäristön vaatimuksiin, Järvinen sanoo, Patria on tiiviisti mukana teollisena kumppanina myös hävittäjähankkeessa, jossa Hornetit korvataan jatkossa F-35-hävittäjillä. Patria vastaa tulevina vuosina muun muassa tiettyjen rakennekomponenttien valmistuksesta tuotantolaitoksillaan.

Integraatio-osaaminen Patrian vahvuus

Patrian kumppanuus Maavoimien kanssa perustuu ennen muuta yhtiön omaan tuote- ja palvelutarjontaan sekä vahvaan osaamiseen integraatiohankkeissa, joissa eri valmistajien järjestelmiä sovitetaan yhteen esimerkiksi ajoneuvoissa.
Patria vastasi muun muassa hankkeesta, jossa Maavoimille toimitettiin Leopard 2A4 -panssarivaunujen alustoille rakennettuja siltapanssarivaunuja ja päivitettiin olemassa olevaa kalustoa.
Patria on tehnyt Maavoimille myös XA-180-miehistönkuljetusvaunujen elinjaksopäivitykset, joilla varmistetaan ajoneuvojen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2040-luvulle.
Viime kesänä Patria toimitti Maavoimille esisarjan 6x6-panssariajoneuvoista, jotka ovat osa Patrian ja Suomen puolustusministeriön allekirjoittamaa aiesopimusta yhteensä 160 ajoneuvon toimittamisesta tulevina vuosina.
Ajoneuvotilaus liittyy tutkimus- ja kehitysohjelma CAVSiin, jossa ovat mukana Patrian ohella Suomi, Saksa, Latvia ja Ruotsi.
Myös EU-rahoitteinen FAMOUS-ohjelma on kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa kehitetään tulevaisuuden panssaroitujen ajoneuvojen teknologioita ja suorituskykyä yhdeksän EU-maan tarpeisiin. Patria toimii teollisuuskonsortion vetäjänä, ja Suomessa ohjelma keskittyy Maavoimien arktisen liikkuvuuden kehittämiseen.
Patrian yhteistyö Merivoimien kanssa koostuu muun muassa alusten vaativista integraatiohankkeista, vedenalaisten järjestelmien toimituksista ja dieselmoottoreiden huoltotoiminnasta.
– Patrian vahvasta järjestelmäintegraatio-osaamisesta kertoo myös Merivoimille toteutettu neljän Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjaus ja elinkaaripäivitys, Järvinen toteaa.
Patria toimi hankkeen kokonaisvastuullisena pääintegraattorina, -toimittajana ja -suunnittelijana.

Myös kyberuhkiin tehokkaita ratkaisuja

Jussi Järvisen johtama Finland-divisioona vastaa Patrian tuotteiden ja palveluiden myynnistä, markkinoinnista ja asiakkuuksista Suomessa. Puolustusvoimien ohella asiakkaita ovat myös muut turvallisuuskriittiset viranomaiset.
Viime vuosina Patrian ja turvallisuusviranomaisten yhteistyössä ovat korostuneet erilaiset digitaaliset ratkaisut.
Patrian erikoisosaamisalueita ovat tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät sekä niiden integrointi ja elinkaaren tuki.
– Turvallisuuskriittiset järjestelmät ovat entistä riippuvaisempia ohjelmistoista ja muista digitaalisista ratkaisuista.
Patria on lisännyt omaa kyberosaamistaan määrätietoisesti.
Yhtiössä työskentelee muun muassa noin 300 ohjelmistoalan ammattilaista, Järvinen kertoo.
Kasvaneet kyberuhat ovat yksi esimerkki jatkuvassa muutoksessa olevasta turvallisuusympäristöstä, jonka haasteisiin Suomen on vastattava. Järvinen sanoo, että strateginen kumppanuus tarjoaa hyvän pohjan keskustella Puolustusvoimien tulevista tarpeista kehittää suorituskykyjä pidemmällä aikavälillä.
– Yhteistyöhön kuuluvat oleellisina osina avoin keskustelu ja toiminnan yhteiset pitkäaikaiset kehittämistavoitteet.
Järvisen mukaan tätä korostaa entisestään Suomen Nato-jäsenyys.
– Jäsenyys puolustusliitossa tarjoaa uusia kanavia tuotekehitykseen ja toiminnan kehittämiseen. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä sekä valtionhallinnon että Puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden välillä.