Tulosta
Luotettavat ja suorituskykyiset Hawk-suihkuharjoituskoneet ovat palvelleet Suomen ilmavoimia 80-luvun alusta lähtien. Nyt käytössä olevat peruskorjatut ja ohjaamoiltaan modernisoidut koneet toimivat koulutustehtävissä vielä pitkään.

Teksti: Tuomas Lehtonen  Kuvat Tommi Anttonen

70-luvun alussa Suomen ilmavoimat etsi seuraajaa ranskalaiselle Fouga Magisterille. Suomen Vuonna 1975 koelennettiin viisi konekandidaattia, joista brittiläisen BAE Systemsin yksimoottoriset ja kaksipaikkaiset Hawkit osoittautuivat käyttöalueeltaan parhaiksi. Pari vuotta myöhemmin Suomi teki hankintasopimuksen 50 Hawkista, joista neljä koottiin englannissa ja loput Valmetin tehtaalla Kuorevedellä. Ensimmäinen Hawk Mk 51 -tyypin suihkuharjoituskone saapui Suomeen joulukuussa 19.12.1980.

Ilmavoimat jatkoi Hawk-hankintojaan vuonna 1993. Silloin ostettiin seitsemän uutta Mk 51A -tyyppimerkinnällä varustettua konetta, joilla korvattiin vanhoja rungostaan vaurioituneita Hawkeja. Viimeisimmät Hawk-kaupat Suomi teki Sveitsin ilmavoimien kanssa vuonna 2007. 18 vähän lennettyä Mk 66 -tyypin Hawkia maksoivat vain kahden uuden koneen verran. Ne otettiin koulutuskäyttöön muutos- ja modernisointitöiden jälkeen vuosina 2011–2013.

Hawkit sparraavat hävittäjiä

Hawkeja käytetään ilmavoimien jatko- ja taktisen lentäjäkoulutuksen perustyökaluina. Niillä opetetaan suihkukonelentämisen ja ilmataistelutaitojen perusteita. Maanpuolustuskorkeakoulun lento-ohjaajaopinnoissa Hawkilla lennetään tyyppi-, suunnistus-, mittari, taito-, osasto- ja yölentokoulutusta. Hävittäjälentäjien taktisessa koulutuksessa Hawkeja puolestaan käytetään ilmataistelun ja ilmasta maahan -toiminnan perusteiden harjoitteluun ennen siirtymistä hävittäjiin.

Hyvän suoristuskyvyn omaavat Hawkit ovat erinomaisia harjoitusvastustajia hävittäjille ja ne ovat edistäneet hävittäjien taktista käyttöä. Hävittäjillä tehtäviä harjoituslentoja on voitu myös osin korvata Hawkeilla tehtävillä harjoituksilla.

Hawkien aseistuksena on rungon alle kiinteästi asennettu 30 mm:n Aden -tykki. Lisäksi koneet voidaan varustaa lämpöhakuisilla ohjuksilla ja pommeilla. Ohjusten käyttömahdollisuus laajentaa Hawkien torjunta-aluetta ilmataisteluissa merkittävästi.

Aseistuksen lisäksi Hawkeihin voidaan asentaa ilmanäytteenkeruusäiliöt tai savupodit. Hawkeilla on kerätty ilmanäytteitä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen vuonna 1986 sekä tuhkakriisin yhteydessä vuonna 2010.

Rakennevahvistukset varmistivat pitkän elinkaaren

Hawk 40 years in Finland
Hawk HW-430 maalattiin suomenlipun väreihin 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Juhlavärityksen suunnitteli hävittäjälentueen 41 varapäällikkö kapteeni Oskari Tähtinen.

Ensimmäisen vuosikymmenen ajan Hawkeja kuormitettiin raskaasti, sillä valmistaja vakuutti niiden kestävän hyvin 8g:n kuormitusta. Ensimmäisissä tehdashuolloissa koneiden rungoissa havaittiin kuitenkin repeämiä ja 90-luvulla koneiden kuormitusta jouduttiinkin rajoittamaan. Hawkien keskirunkoja vahvistettiin laajan rakennevahvistusohjelman myötä. Lisäksi siipiä ja pyrstöjä uusittiin. Valmetin tekemät modifioinnit olivat mittavia, arvoltaan noin 400 miljoonaa markkaa. Ne alittivat kuitenkin reippaasti BAE Systemsin kahden miljardin markan kustannusarvion.

Suuret g-voimat koettelivat myös lentäjien fyysistä kestävyyttä. Suorituskykyisten Hawkien myötä ilmavoimissa alettiin panostaa aiempaa enemmän lihaskuntoharjoitteluun ja lihashuoltoon. Myös ohjaajien valintakriteereissä fyysinen kunto sai suuremman painoarvon.

Ensimmäiset vuosikymmenet Hawkit oli hajasijoitettu lentosotakouluun ja lennostoihin, mutta vuonna 2005 ilmavoimat teki päätöksen Hawkien keskittämisestä lentosotakouluun Kauhavalle. Näin selvittiin ilmavoimat yllättäneestä lento-ohjaajapulasta, joka syntyi, kun noin 70 lento-ohjaajaa siirtyi siviililentoyhtiöiden palvelukseen. Vuonna 2014 Kauhavan lentosotakoulun toiminta päättyi ja Hawkit sijoitettiin Tikkakosken ilmasotakouluun hävittäjälentolaivue 41:een.

Ohjaamomodernisoinnit päivittivät Hawkit 2000-luvulle

Patrialla ja sen edeltäjällä, Valmetilla on ollut tärkeä rooli Hawkien historiassa. Patria on vastannut Hawkien huolto-, kunnossapito- ja korjaustöistä sekä modernisoinneista. Yritys on myös ilmavoimien tärkeä kumppani lennonohjaajakoulutuksessa.

Ohjaamomodifiointien merkitys on ollut suuri, sillä ne päivittivät Hawkit uuden vuosituhannen taistelulentokoulutuksen tarpeisiin. 2000-luvun alussa käynnistyneissä ja viime vuosiin asti jatkuneissa modernisoinneissa Hawkien perinteiset mittaristot korvattiin digitaalisilla lasiohjaamoilla. Ohjaamoihin asennettiin HUD-heijastinnäyttö ja LCD-näytöt liikkuvalla lentosuunnistuskartalla sekä digitaalinen tehtävänvalmistelu- ja purkujärjestelmä.

Viimeisimmäksi modernisoiduissa koneissa otettiin käyttöön myös Hawk Link -järjestelmä, joka välittää koneiden paikkatietoja Hawkien kesken. Paikkatiedot esitetään koneen näytöillä ja HUD-heijastintähtäimessä. Hawk Link mahdollistaa myös ilmataisteluharjoittelun todellista taisteluympäristöä simuloivissa olosuhteissa.

Lasinäytöillä voidaan simuloida myös Hornetin työolosuhteita, joten lento-oppilaat voivat harjoitella ohjaamotyöskentelyä hävittäjässä ennen siirtymistään Hornetien ohjaimiin. Hawkien keskeisiä vahvuuksia ovatkin juuri rakenne ja järjestelmä, jotka mahdollistavat modifikaatiot ja informaation esitystavan muutokset.

Tällä hetkellä ilmavoimien käytössä on 32 huippumodernisoitua Hawkia, jotka palvelevat ainakin seuraavat 10–15 vuotta. Jo nyt Hawk on ilmavoimia pisimpään palvellut suihkukonetyyppi.

Lähteet:

Veli-Antti Huotarinen, everstiluutnanti evp, ilmavoimat

Martti Wallin, liiketoimintajohtaja, Patria Aviation Oy

Ilmavoimat: Hawkit 40 vuotta Suomessa

Ilmavoimien Lentokalusto: BAE Systems Hawk