Tulosta
Patria on tiiviisti mukana eurooppa­laisissa puolustusteknologian tutkimushankkeissa, jotka luovat pohjaa huipputuotteille. Muun muassa merisodankäyntiin kehitetään uusia ratkaisuja.

Patria on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, joissa kehitetään puolustusalan teknologioita eurooppalaisena yhteistyönä. Kehitystyötä tehdään muun muassa merelliseen tiedusteluun ja valvontaan liittyvissä ratkaisuissa. Hyvä esimerkki tästä on PADIC-hanke, jossa Patria kehittää kansainvälisten kumppaniensa kanssa avoimen arkkitehtuurin rannikkotutkaverkkojärjestelmää. Siinä yhdistetään erityyppisiä passiivisia sensoreita kohteiden havaitsemiseksi maalla, merellä ja ilmassa.
– PADIC-hankkeessa järjestelmän pohjana toimii Patrian MUSCL-passiivitutka. Se on skaalautuva ja kustannustehokas ratkaisu, joka mahdollistaa suorituskykyisen, vaikeasti havaittavan ja helposti käyttöön otettavan valvontajärjestelmän, tuotejohtaja Kalle Martikainen sanoo.
Patria on kehittänyt määrätietoisesti jo yli 15 vuoden ajan passiivisensoreita, jotka ovat osa yhtiön elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan keskittyvää laajaa C5ISTAR-tuoteportfoliota.

Passiivitutka on näkymätön viholliselle

Patria MUSCL hyödyntää televisio- ja radiotaajuuksilla lähetettyjen signaalien heijastuksia, eikä lähetä itse mitään. Näin passiivitutka on käytännössä näkymätön vihollisen signaalitiedustelulle eikä sen toimintakykyyn voi vaikuttaa esimerkiksi tutkasäteilyyn hakeutuvilla ohjuksilla.
 
Asiakkuusjohtaja Niko Hakan mukaan tulevaisuuden meri- ja ilmavalvontasensorijärjestelmien keskeisiä ominaisuuksia ovat monipaikkaisuus ja verkottuneisuus sekä siirrettävyys ja liikkuvuus. Lisäksi mahdollisimman alhaiset yksikkökustannukset kaupallisesti saatavilla olevien teknologioiden ja komponenttien myötä mahdollistavat edullisen korjauksen tai rikkoutuneen osajärjestelmän korvaamisen alhaisella kynnyksellä. Yhdessä passiivisensoriteknologian kanssa näistä osatekijöistä muodostuu Patria MUSCL:n kaltainen resilientti kokonaisuus.
 
– Järjestelmä mahdollistaa alue- tai kohdevalvonnan järjestämisen eri viranomaisten tarpeisiin, kuten ilmavalvontaan, rajavalvontaan, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen tai miehittämättömien lennokkien havaitsemiseen.
 
Niko Hakan mielestä oleellista on, että myös passiivitutkat voidaan integroida tehokkaasti osaksi laajempaa tilannekuva- ja johtamisjärjestelmää. Passiivitutkien lisäksi tulevaisuuden tutkaverkkoon on mahdollista yhdistää myös elektronisen tiedustelun ja valvonnan ratkaisuja täydentämään suorituskykyä. 
 
Esimerkiksi Patrian ARIS-tuoteperhe tarjoaa elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan tehokkaat työkalut, jotka pystyvät sieppaamaan, tallentamaan ja analysoimaan tutkasignaaleja reaaliaikaisesti. 

Tutkimuksella kustannustehokkaita ratkaisuja

Patria vedenalaisesta tarjonnasta vastaava tuotejohtaja Kimmo Jämsen kertoo, että EU-maiden merivoimien kyvykkyyksiä kehittäviä tutkimusprojekteja yhdistää suuntautuminen kohti miehittämättömien autonomisten pinta- ja vedenalaisten alusten avulla tehtävää miinanraivausta, vedenalaista valvontaa, maalinosoitusta ja kommunikaatiota pitäen sisällään myös vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin suojaamisen.
Patria on osallistunut vuosien ajan Euroopan puolustusvirasto EDAn (European Defence Agency) piirissä tehtävään puolustusalan tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön eri EU-valtioiden, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken. Jatkossa tätä työtä tehdään myös Euroopan puolustusrahasto EDF:n (European Defence Fund) puitteissa.

Passiivisensorit ovat osa elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan keskittyvää C5ISTAR-­tuoteportfoliota

Niko Haka huomauttaa, että Patria osallistuu aktiivisesti myös Puolustusvoimien tutkimustoimintaan tutkimalla muun muassa miehittämättömien autonomisten alusten käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Myös Patrian eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä korostuvat hankkeet, jotka perustuvat usein kotimaiseen tarpeeseen ja ovat sittemmin hyödynnettävissä kaikkien puolustushaarojen ja muiden asiakkaiden tarpeisiin.
Rannikkoalueiden maa-, meri- ja ilmavalvontaan keskittyvä PADIC-hanke ja alun perin maa- ja ilmavoimien tarpeisiin kehitetty Patrian MUSCL-passiivitutkajärjestelmä ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Patrian heräteraivain tehostaa miinantorjuntaa

Patrian tuotetarjonta sai merkittävän lisän merelliseen miinasodankäyntiin EDAn MLM-hankkeiden kautta. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa niissä on kehitetty heräteraivauskonseptia, jonka merikokeissa Patrian akustisen SONAC ACS -heräteraivaimen prototyyppi oli keskeisessä asemassa.
– Patrian tuote kykenee tuottamaan laajakaistaisesti akustisia herätteitä suurella äänenpaineella. Näin se pystyy vastaamaan erinomaisesti nykyaikaisten herätemiinojen älykkääseen signaalinkäsittelyyn ja algoritmeihin, jotka ovat hankalia tai mahdottomia markkinoilla oleville akustisille raivaimille, tuotepäällikkö Petri Salmela sanoo.

Patria osallistuu aktiivisesti myös Puolustusvoimien tutkimustoimintaan

SONAC ACS:n vahvuuksiin kuuluu, että sen asetuksia voidaan säätää tehtävän aikana tarpeen mukaan. Esimerkiksi raivaimen lähettämä akustinen heräte voidaan vaihtaa reaaliaikaisesti lataamalla vaihtoehtoinen heräte valmiista signaalikirjastosta tai luomalla aluksen omaisia tai vapaavalintaisia herätteitä.
– Pienen kokonsa ja alhaisen kuormittavuutensa takia raivaimen käyttö on mahdollista sekä pienellä aluksella että miehittämättömällä autonomisella pinta-aluksella.
Salmelan mukaan EDAn hankkeiden aikana kehitetty prototyyppi on todettu erittäin suorituskykyiseksi, mikä on realisoitunut kansainvälisinä kauppoina ja kasvavana kiinnostuksena maailmalla. Patria on osallistunut myös muun muassa EDAn ETLAT-projektiin, jossa eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on kehitetty kevyttä hydrofoniteknologiaa valvontaan, jota tehdään miehittämättömillä autonomisilla järjestelmillä. 
– Tämän projektin merkitys tulevaisuuden vedenalaisten valvontajärjestelmien kehittämisessä on merkittävä.

Miehittämättömien alusten rooli korostuu merisodankäynnissä

Niko Haka arvioi, että miehittämättömien alusten rooli merialueiden valvonnassa kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Tähän suuntaan vievät teknologian kehittyminen ja kasvava tarve valvoa yhä laajempia merialueita sekä siellä olevaa infrastruktuuria.
– Nykyaikaisten miehitettyjen sotalaivojen korkeat hankinta- ja käyttökustannukset eivät mahdollista merivoimille sellaisia alusmääriä, joilla vastaava suorituskyky olisi saavutettavissa kustannustehokkaasti.
Hakan mukaan miehittämättömien järjestelmien roolin kasvamisen lisäksi merialueiden valvonta- ja vaikutuskyky on tulevaisuudessa yhdistelmä kiinteää, siirrettävää ja liikuteltavaa kykyä, joka on älykkäästi verkottunutta sekä keskenään että käytössä olevien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien kanssa. Se edellyttää luotettavaa langatonta tiedonsiirtokykyä, mikä pätee myös vedenalaisiin järjestelmiin. Siksi Patria on osallistunut vuosien ajan EDAn vedenalaista kommunikaatiota kehittäviin hankkeisiin.