Ympäristövastuu

Kes­kei­sim­mät ym­pä­ris­tö­vas­tuun osa-alu­eet ovat si­dos­ryh­mä­ky­se­lyn mu­kaan ke­mi­kaa­li- ja ym­pä­ris­tö­lain­sää­dän­nön seu­raa­mi­nen, jät­tei­den kier­rät­tä­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuus.

Pat­ria on sitoutunut Science Based Target -aloitteeseen ja edistää kon­kreet­ti­sin toi­men­pi­tein kes­tä­vää ke­hi­tys­tä toi­min­nas­saan.

Ener­gian ja veden käyt­töä te­hos­te­taan sekä vai­ku­te­taan po­si­tii­vi­ses­ti jät­tei­den kier­rät­tä­mi­seen ja vas­tuul­li­seen hä­vit­tä­mi­seen.

Pat­rian ym­pä­ris­tö­vas­tuun ke­hi­tys­työs­tä vas­taa ym­pä­ris­tö­työ­ryh­mä, jonka teh­tä­vä­nä on edis­tää yh­teis­työ­tä sekä tie­don ja ko­ke­mus­ten ja­ka­mis­ta lii­ke­toi­min­to­jen vä­lil­lä sekä ke­hit­tää kon­ser­nin ym­pä­ris­tö­vas­tuun suun­nit­te­lua ja ra­por­toin­tia.

Hiilijalanjälki

Patria-konserni on laskenut hiilijalanjälkensä kansainvälisesti käytetyimmän standardin, GHG-protokollan, mukaan vuodesta 2018 lähtien. Konserni on käyttänyt hiilijalanjälkensä laskentaan GHGprotokollan standardeja ja ohjeita (Greenhouse Gas Protocol, versio 2004, muutos 2013). Scope 3 -päästöjen osalta on sovellettu myös GHG-protokollaa täydentävää erillistä scope 3-päästölaskentastandardia (2011) sekä teknistä ohjetta (2013). Patria-konserni on laskenut toimintansa suoria ja ostoenergian tuotannosta syntyvia epäsuoria päästöjä (scope 1 ja 2) vuodesta 2018 lähtien, kun taas arvoketjun (scope 3) päästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2021 aikana. Arvoketjun päästöt laskettiin vuodelta 2018, jota voidaan käyttää näin ollen myös vertailuvuotena päästöjen kehitystä seurattaessa. Jatkossa kaikki päästöt (scopet 1–3) on tarkoitus laskea vuosittain, mutta toistaiseksi vain konsernin omat päästöt (scopet 1 ja 2) raportoidaan vuosiraportoinnin osana.

GHG-protokollan mukaan yritys voi tarkastella ja raportoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä perustuen joko pääomaosuuteen tai toimintojen operationaaliseen tai taloudelliseen hallintaan. Organisaation rajaus vaikuttaa erityisesti siihen, mitkä päästöt lukeutuvat toiminnasta aiheutuviksi suoriksi päästöiksi (scope 1) ja mitkä epäsuoriksi päästöiksi (scope 2 ja 3). Patria-konserni on määritellyt organisaatiorajat toimintojen operationaalisen hallinnan perusteella ja siksi se vastaa 100-prosenttista sen kontrolloimien toimintojen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Päästölaskentaan on huomioitu Suomen, Espanjan, Ruotsin, Viron ja Belgian toimintojen lisäksi myös Millogin toiminnassa syntyvät päästöt.

Patria-konsernin ympäristöraportoinnin osana on toistaiseksi huomioitu vain scope 1 ja scope 2 -päästöt. Scope 1 koostuu suorista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka ovat peräisin yrityksen omistamista tai kontrolloimista lähteistä, kuten yrityksen omistamista ajoneuvoista, itse tuotetusta energiasta ja mahdollisista jäähdytysainevuodoista. Scope 2 käsittää kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen ostaman ja kuluttaman sähkön ja lämmön tuotannosta. Toistaiseksi ainoastaan vuosien 2020 ja 2021 päästölaskelma kattaa kaikki Patria-konsernin toimipaikat ja toiminnot (ISP-yksiköt ja Millog mukaan lukien).

Energiantuotantoon liittyvissä päästöissä on GHG-protokollan mukaisesti laskettu kaksi erillistä päästölukua: markkina- sekä sijaintiperusteinen.

Markkinaperusteisessa päästöluvussa otetaan huomioon yrityksen valitseman energiantuotantotavan vaikutus päästöihin eli laskennassa käytetään energiantuottajien ilmoittamia päästökertoimia. Sijaintiperusteinen päästöluku taas kuvaa alueellisen energiaverkon tilannetta. Sijaintiperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä valtiokohtaista energiantuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Sähkö- ja lämpöverkossa virtaa useilla eri tavoilla tuotettua energiaa ja vaikka yritys ostaisi vain uusiutuvaa energiaa, uusituvilla energianlähteillä tuotettu energia vaatii usein energiavarmuuden ylläpitämiseksi lisäksi fossiilisilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja lämpöä. Sijaintiperusteinen energiantuotannon päästöluku tarjoaa myös kansallisen vertailukohdan yrityksen ostaman energian ympäristöystävällisyydelle.

Varsinaiseen hiilijalanjälkeen on huomioitu vain Patria-konsernin markkinaperusteinen päästöluku ja sijaintiperusteinen päästöluku on ilmoitettu lisätietona. Mikäli Patria-konserni vaihtaisi esimerkiksi kaiken Kuva 1. Patria-konsernin scope 1 ja scope 2 -päästöt (t CO2e) vuosina 2020 ja 2021. Kaikki toimipaikat on otettu huomioon. ostamansa markkinasähkön alkuperävarmennettuun uusiutuvaan sähköön, niin Patria-konsernin markkinaperusteisesti lasketun sähkön päästöt vähenisivät nollaan. Sen sijaan sijaintiperusteinen päästöluku ei muutu, sillä kansallisen päästökertoimen muuttuminen edellyttää useiden yritysten siirtymistä vähäpäästöisempiin energiantuotantomuotoihin.

Patria-konsernin hiilijalanjälki kaikille toimipaikoille vuonna 2021 oli 21 755 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (t e). Edellisvuoden hiilijalanjälkeen (19 648 t e) verrattuna Patria-konserni tuotti 2 107 tonnia enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjen lievä kasvu johtuu osittain Belgian sähkönkulutukseen tehdyistä tarkennuksista: vuoden 2020 sähkönkulutusluvut olivat todellisuudessa matalammat kuin aiemmin oli ilmoitettu. Scope 1 -päästöt ovat peräisin polttoaineenkulutuksesta konsernin autoissa, koneissa ja lentokoneissa sekä Ruotsin yksikössä energiantuotannossa. Myös Belgiassa tuotetaan itse aurinkopaneeleilla sähköä, mutta aurinkoenergian tuotanto katsotaan päästöttömäksi. Jäähdytysainevuotoja ei ollut vuonna 2021. Scope 1 -päästöt kattoivat noin 13 % kaikista Patria-konsernin päästöistä ja niiden määrä oli 2 865 t e. Suurin osa päästöistä (87 %), 18 890 t e, oli peräisin ostetusta energiasta (scope 2), etenkin lämmönkulutuksesta.

Lisätietoja Patrian yritysvastuuraportista, joka on osa vuosikertomusta.