Johtaako Euroopan puolustuksen vahvistaminen talouskasvuun

Jan Erola, Nordic Defence Review

Patrian Protected Mobility -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Järvinen pitää puolustusteollisuuden etujärjestö PIA:n joulukuussa 2025 esittämiä tavoitteita jopa varovaisina. ”Jos sitä nyt mietittäisiin, ehkä se voisi olla vähän enemmän”, hän sanoi Turun Eurooppa-foorumissa. Patrian ajoneuvoliiketoiminta on kasvanut noin 2,5-kertaiseksi kahdessa vuodessa, ja ensi vuoden liikevaihdosta 95 prosenttia tulee viennistä.

Keskeinen on Patrian 6x6-panssariajoneuvoihin perustuva Common Armoured Vehicle System (CAVS) -hanke, jossa ajoneuvoja hankkii Järvisen mukaan seitsemän maata. Patrian malli perustuu paikalliseen tuotantoon asiakasmaissa. Se vahvistaa maiden huoltovarmuutta ja laajentaa Patrian toimitusketjuja. Suomeen jää suunnitteluosaamista ja pitkäaikaista elinkaariliiketoimintaa.

”Me olemme viimeiset 25 vuotta luottaneet paikallisvalmistukseen. Se on keino tuoda huoltovarmuutta asiakasmaahan”, Järvinen sanoi. Yhteinen kalusto parantaa Nato-joukkojen yhteensopivuutta ja sitoo maat yhteistyöhön jopa 30–50 vuodeksi. Patria näkee ohjelmassa myös ulkopoliittista merkitystä.

Kasvu ulottuu suuriin järjestelmätoimittajiin ja niiden alihankkijoihin. Patrialla on noin 60 suomalaista alihankkijaa, ja se pyrkii tuomaan siviili- ja startup-yrityksiä puolustusalalle Business Finlandin tukemalla eALLIANCE-ohjelmalla. Ukrainan sodan oppeja on viety nopeasti ajoneuvojen kehitykseen pienten suunnitteluyritysten avulla. Mahdollisuuksia on esimerkiksi ohjelmistoissa, elektroniikassa, sensoreissa, autonomisissa järjestelmissä ja materiaaleissa.

Keskustan puheenjohtaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti Puolustusvoimien tilausten merkitystä uusille yrityksille. ”Puolustusvoimien referenssit ovat erittäin tärkeitä meidän kotimaisille yrityksille, varsinkin niille, jotka eivät ole vielä kovin suuria.” Kotimainen tilaus voi avata vientimarkkinat ja vahvistaa huoltovarmuutta.

Ovenavauksia edelleen tarvitaan

Puolustusteollisuudessa valtion rooli ulottuu hankintoja pidemmälle. Kaupat ovat poliittisia päätöksiä, joissa valtionjohdon suhteet avaavat ovia. Järvisen mukaan Suomen vienninedistämisen resurssit ovat kasvutavoitteisiin nähden liian niukat: ”Me tarvitsemme niitä ovenavauksia, arvovaltapalveluita, mitä saamme. Mutta kyllä ne ovat todella ohuesti resursoituja.”

EU tarjoaa investointien vauhdittamiseen rahoitusta. Komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kuvasi EU tukea ”siemenrahaksi”, jolla voidaan saada liikkeelle paljon suurempia yksityisiä investointeja. ASAP-ohjelma on esimerkiksi helpottanut ammustuotannon pullonkauloja. Suomen on valmistauduttava EU vuonna 2028 alkavaan rahoituskauteen.

Rahaa ja tilauksia tarvitaan nopeasti. Europarlamentaarikko Mika Aaltola muistutti, että Ukrainassa droonit ja muut asejärjestelmät kehittyvät kuukausissa, kun eurooppalaiset hankinnat kestävät usein vuosia. Hän kysyi, löytyykö Euroopasta riittävästi ihmisiä, resursseja ja valmiutta vastaavaan innovaatiovauhtiin. ”Ei tässä riitä, että kaksinkertaistetaan tai kolminkertaistetaan, vaan pitää satakertaistaa tuotantomääriä”, Aaltola vaati.

Pienillä panostuksilla suurta kasvua

Kaikkonen said Finland’s defence procurement organisation was overstretched. “Even a handful more people there could make a big difference.” Factory permits also need to move faster. He cited Forcit’s planned explosives plant in Satakunta as the sort of project that should not be delayed for years. Järvinen said permits for Patria’s roughly €50m investments in Hämeenlinna had progressed quickly.

Kasvu voi ulottua myös Itä-Suomeen. Naton viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta 1,5 prosenttiyksikköä on varattu turvallisuutta ja puolustusta tukeviin investointeihin, joihin voi sisältyä sotilaallista liikkuvuutta parantavaa infrastruktuuria. Kaikkonen muistutti, että paremmat poikittaisyhteydet vahvistaisivat samalla Itä-Suomen taloutta. ”Elinvoimainen itäinen Suomi on merkityksellinen myöskin koko Euroopan turvallisuuden kannalta.” Aaltola näki puolustusteollisuudessa uuden kasvualan Venäjän-kaupan menetyksistä kärsineille alueille: ”Mikä on luonnollisempi uusi Nokia Suomelle kuin puolustusteollisuus?”

Euroopan puolustusbudjettien hyöty jää rajalliseksi, jos hankinnat tehdään muualla. Teollisuusliiton Janne Ronkainen viittasi yleisökysymyksessään arvioon, jonka mukaan jopa 78 prosenttia Euroopan puolustushankintojen arvosta suuntautuu Euroopan ulkopuolelle. Hän kyseenalaisti arvioita, kuinka paljon Euroopan kasvavat puolustusmenot lopulta hyödyttävät Suomen puolustusteollisuutta. Aaltola vaati eurooppalaisen tuotannon suosimista yhteisrahoitteisissa hankinnoissa. Kaikkosen mukaan saatavuus ja suorituskyky ratkaisevat.

Suomi pitää huolen siitä, että eurooppalaiset markkinat ovat avoinna kilpailulle.

Järvinen muistutti, että myös ulkomaisista järjestelmistä voi syntyä Suomeen työtä. Patria valmistaa Jämsässä noin 400 eturunkoa F-35-hävittäjiin ja kokoaa niiden moottoreita Suomessa. Lisäksi ohjelma luo pitkäaikaista huoltoliiketoimintaa. Suomen etuna on avoin eurooppalainen kilpailu, joka antaa pienempien maiden yrityksille pääsyn suuriin hankintoihin. ”Suomi pitää huolen siitä, että eurooppalaiset markkinat ovat avoinna kilpailulle”, Järvinen sanoi.

Puolustusteollisuuden kasvustrategia ratkeaa käytännön toteutuksessa: vienninedistämisessä, hankintojen ja lupien nopeudessa, uusien yritysten pääsyssä toimitusketjuihin ja osaajien saatavuudessa. ”Nyt pitää panostaa tähän sanoista teoiksi -puoleen”, Kaikkonen tiivisti. Euroopan varustautuminen tarjoaa markkinat. Suomen tehtävä on muuttaa tilaukset kotimaiseksi tuotannoksi, teknologiaksi ja työpaikoiksi.