Ideasta rintamalle: Miten saada puolustusinnovaatiot nopeammin käyttöön

Jan Erola, Nordic Defence Review

Patria on muuttanut toimintaansa Ukrainan kokemusten perusteella. Patrian Nato-asioiden johtaja Reima Kuutsan mukaan yhtiö hankkii palautetta Ukrainan asevoimilta ja teollisuudelta sekä uudisti organisaatiotaan. ”Viime kesänä muutimme organisaatiota, joka mahdollistaa nyt entistä nopeamman sisäisen päätöksenteon ja reagoinnin uusiin haasteisiin”, Kuutsa kertoi Turun 2026 Eurooppa-foorumin keskustelussa.

Drooneista on tullut sodan näkyvin innovaatio, mutta niiden suorituskyky riippuu ympäröivästä järjestelmästä. ”Drone-sota tarvitsee hyvät sensorit”, Kuutsa sanoi. Tarvitaan myös sähköä, turvallisia latauspaikkoja, logistiikkaa, viestiyhteyksiä ja riittävän kauas ulottuvaa tilannekuvaa. Patrian visio on yhdistää nämä teknologiat liikkuviin ja kiinteisiin taistelujärjestelmiin: ”Integroidaan kaikki nämä mainitsemanne teknologiat taistelukentällä käytettäviin asejärjestelmiin ja kalustoon. Siinä ovat voiton avaimet.”

Nokian Veli-Pekka Luoma korosti turvallisia kaksisuuntaisia yhteyksiä, sensoriverkkoja ja ihmisen johtamaa tekoälyä. ”Konektiviteetti, turvallinen sellainen, tekoäly kuitenkin ihmisen johtamana”, hän tiivisti. Europarlamentaarikko ja entinen kenraali Pekka Toveri varoitti yksittäisten järjestelmien yliarvioinnista: ”Dronella ei sotaa voiteta.” Ratkaisevaa ovat tiedonkulku, johtaminen, tykistö, joukot ja kyky korvata tappiot.

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen muistutti teknologian nopeasta vanhenemisesta: yksittäinen ylivoimainen drooni voi olla käyttökelvoton jo muutamassa viikossa. Puolustushankinnoissa on siksi hyväksyttävä, että joidenkin järjestelmien käyttöikä voi olla vain kolme tai viisi vuotta entisen 30 vuoden sijasta. Muuten varastoon ostetaan nopeasti vanhenevaa kalustoa.

Ilman tilausta ei tuotantoa

Euroopan puolustusteollisuus toimii pitkälti rauhanajan logiikalla. Yritykset odottavat budjettipäätöstä ja tilausta ennen kuin uskaltavat investoida. ”Nyt Suomessa ja Euroopan muissa maissa aseteollisuuden on vaikea tehdä niitä investointipäätöksiä, jos ei tule sitä tilausta”, Kuutsa sanoi. Patrian Hämeenlinnan tuotantolaitos on esimerkki varmasta kysynnästä.

Kuutsa esitti myös uutta sopimusmallia: valtio tilaisi materiaalin ohella valmiutta kasvattaa tuotantoa nopeasti kriisissä. Jos tehtaalta edellytetään kaksin-, kolmin- tai viisinkertaista kapasiteettia, käyttämättömän valmiuden kustannukset on jaettava jo rauhan aikana. ”Myös tilaaja ottaa tai osallistuu siihen riskinottoon”, hän totesi.

Toverin mukaan valtio ei voi odottaa markkinoiden rakentavan sotateollista kapasiteettia itsestään. ”Ei tämä itsekseen tapahdu. Tähän pitää valtion osallistua.” Ukraina osoittaa myös, kuinka ketterästi yksiköiden työpajoissa voidaan kehittää uusia drooneja. Seuraava haaste on onnistuneiden prototyyppien kehittäminen ja tuotannon kasvattaminen suurempiin määriin tasalaatuisuudesta tinkimättä.

Nopeus ei kuitenkaan poista turvallisuuden vaatimuksia. Kuutsan mukaan startup voi tehdä prototyypin sivuuttamalla alkuvaiheessa osan sotilaskäytön standardeista. Patrian kaltaisen strategisen toimittajan on varmistettava kyberturvallisuus, käytettävyys ja luotettavuus ennen toimitusta. Tiilikaisen mukaan ammattisotilaat voivat oppia uuden laitteen jopa viikossa, mutta suuren reservin koulutus, huolto ja varastointi vaativat enemmän.

Päätöksenteossa pullonkaulaa, mahdollisuudet yritysverkostoissa

Kuutsan mielestä Suomesta puuttuu ennen kaikkea hankintoja ja poliittisia päätöksiä valmistelevia ihmisiä: ”Päätöksentekijöitä pitäisi resurssoida.” Luoman mukaan ratkaiseva mittari on aika, joka kuluu prototyypistä teolliseen tuotteeseen: ”Resurssit kertaa aika, siitä tulee suorituskyky.”

Toveri vaati Puolustusvoimille helposti lähestyttävää kanavaa yritysten ideoille sekä enemmän kokeilu- ja tuotekehitysrahoitusta. Tiilikaisen mukaan Puolustusvoimissa aloitti vuoden 2026 alussa yhden luukun innovaatiotoiminto. ”Meillä on puhelinnumero, meillä on yhden luukun periaate”, hän kertoi. Kuutsa vaati yksikölle lisää henkilöstöä.

Innovaation arvo mitataan lopulta sillä, auttaako se säilyttämään joukkoja hengissä ja täyttämään tehtävänsä.

Patria kokoaa Business Finlandin tukemassa eALLIANCE-veturihankkeessa yli 70 yritystä ja tutkimustoimijaa etsimään teknologioita, joista voisi syntyä uusia puolustustuotteita. Luoma vertasi toimivaa ekosysteemiä tammeen ja sitä ruokkivaan sienirihmastoon. Nokia rakentaa 5G-, sensori- ja 6G-osaamiselleen puolustusliiketoimintaa sekä yhteyksiä Naton DIANA-testiverkostoon. ”Väittäisin, että Nokia on uusi Nokia”, Luoma kuittasi uutta menestyksensä vuosien Nokiaa Suomeen koskevat toiveet.

Suomalaisen puolustusteknologian vientiä hidastaa Kuutsan mukaan myös hallitustenvälisen G2G-kauppamallin puuttuminen. Moni ostajamaa haluaa valtion kaupan osapuoleksi. ”Me häviämme useita hankkeita sillä, että meillä ei ole tällaista mallia Suomessa olemassa”, Kuutsa sanoi. Tiilikainen vahvisti, että ulkomailla odotetaan Suomen ratkaisua: ”Meillä on paljon myytävää meidän teollisuudella, mitä ostettaisiin, jos se G2G voitaisiin toteuttaa.”

Suomen valttina teknologioiden yhdistäminen

Tiilikainen nosti Suomen vahvuuksiksi avaruuden, viestintäteknologian ja kryptologian. Toveri lisäsi tekoälyn ja kvanttilaskennan, mutta painotti kokonaisuuksien integrointia: nopeampi tilannekuva ja päätöksenteko ratkaisevat. Luoma korosti autonomisia järjestelmiä ja siviiliteknologian siirtämistä puolustukseen. Kuutsa painotti, että innovaation arvo mitataan lopulta sillä, auttaako se säilyttämään joukkoja hengissä ja täyttämään tehtävänsä.

Toveri loisi lisäksi aidot eurooppalaiset puolustuksen sisämarkkinat ja karsisi päällekkäiset asejärjestelmämallit vähintään puoleen. Ukrainasta saatu opetus Suomelle ja koko Euroopalle on, että kilpailuetua syntyy kyvystä viedä hyvä idea sotilaan käyttöön, tuottaa sitä riittävästi ja kehittää seuraava versio ennen kuin edellinen vanhenee.