2.10.2026
Suvi Minkkinen toi Suomen takaisin olympiamitalien joukkoon ampumahiihdossa. Menestyksen taustalla on maajoukkueen pitkäjänteinen työ, jota Patria on tukenut jo pitkään.

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Finnish Biathlon Federation

Suomella on ampumahiihdossa pitkät perinteet kansainvälisestä menestyksestä. Heikompien vuosien jälkeen suomalaiset ovat tehneet paluun maailmancupin ja arvokisojen kärkikahinoihin.

Nousua kansainväliseen kärkeen johtaa Suvi Minkkinen, joka nappasi Milanon-Cortinan olympialaisissa pronssia naisten kymmenen kilometrin takaa-ajokilpailussa. Suomen edellinen olympiamitali ampumahiihdosta oli vuodelta 1998.

Minkkinen on ensimmäinen ampumahiihdon olympiamitalin voittanut suomalaisnainen.

– Kilpailukaudesta jäi tosi hyvä fiilis, kun tavoitteeksi asetettu mitalisija olympialaisissa toteutui. Toki kauden lopussa oli vielä enemmänkin saavutettavaa, mutta kristallipalloja ei sitten lopulta tullutkaan, Minkkinen sanoo.

Suvi Minkkinen

Kristallipalloja

Kilpailukaudesta jäi tosi hyvä fiilis, kun tavoitteeksi asetettu mitalisija olympialaisissa toteutui. Toki kauden lopussa oli vielä enemmänkin saavutettavaa, mutta kristallipalloja ei sitten lopulta tullutkaan.

Kristallipalloilla Minkkinen viittaa maailmancupin ykkössijoihin, joista hän kamppaili vielä viimeisissä lähdöissä. Takaa-ajocupissa hän sijoittui lopulta toiseksi ja kokonaiskisassa viidenneksi.

Tarkka ammunta keskeinen vahvuus

Suvi Minkkisen olympiamitali ei tullut yllätyksenä, sillä hän oli ottanut mitalin jo edellisen vuoden MM-kisoista ja noussut palkintokorokkeelle useissa maailmancupin kilpailuissa.

31-vuotias Minkkinen on kokenut arvokisojen kävijä. Milano-Cortinan kisat olivat hänelle jo kolmannet olympialaiset.

Ampumahiihdossa kilpailu on kiristynyt vuosi vuodelta, erityisesti ammunnassa. Naisten kilpailuissa monet yltävät jo noin 88 prosentin osumatarkkuuteen, mikä on erinomainen tulos.

Kourallinen kilpailijoista pystyy ampumaan tauluja alas keskimäärin yli 90 prosentin osumistarkkuudella. Yksi heistä on Suvi Minkkinen, jonka keskeinen vahvuus on tarkka ammunta.

Ladulla riittää vielä parantamista. Minkkisen mukaan keskeinen kehityskohde hiihtoharjoittelussa on kestävyyden parantaminen.

– Monesti kilpailun ensimmäinen ja toinenkin kierros vielä menevät hyvin, mutta haluan pystyä kilpailukykyiseen vauhtiin vielä viimeiselläkin kierroksella.

Maailman kärki kova ja tasainen

Ampumahiihto on tunnetusti herkkä laji, jossa sekä ammunnan että hiihdon onnistuminen vaatii kovaa paineensietokykyä. Kovakaan hiihtovauhti ei auta, jos ampumapaikalla tulee liikaa huteja.

Milanon-Cortinan olympialaiset olivat jälleen hyvä osoitus siitä, että maailman kärki on tasaisen kova sekä naisten että miesten ampumahiihdossa. Minkkinen arvioi, että parilla kymmenellä naisella on hyvänä päivänä mahdollisuus mitalille arvokisoissa.

Katsojat saavat jännittää loppuun saakka kisan ratkeamista, mutta myös urheilijoille tasaisuus lisää motivaatiota.

– Kyse on tosi pienistä marginaaleista, kuka kilpailussa lopulta menestyy. Täydellisen onnistunut oma kisa ei välttämättä riitä, vaan sijoittuminen on kiinni myös muiden onnistumisesta.

Huippusijoitukseen yltäminen ei juuri salli ohilaukauksia. Minkkisen mukaan kisan voitto vaatii käytännössä melkein aina nolla-ammunnan tai korkeintaan yhden sakon.

– Kaksi sakkoa on jo niin kova rasite, että sen pystyvät kuromaan umpeen ladulla vain kaikkein kovimmat hiihtäjät. Silloinkin kelin on oltava heille suotuisa. 

Seuraavan kauden tähtäin MM-kisoissa

Tulevaa kilpailukautta pohjustaa kova harjoittelukausi. Minkkisellä kesällä ohjelmaan on kuulunut korkean paikan harjoittelua Alpeilla. Lumille siirrytään yleensä lokakuussa, kun ensimmäiset ladut aukeavat.

Seuraavan kauden päätavoite ovat MM-kilpailut helmikuussa Viron Otepäässä.

Jos pystyn olemaan taas parempi kuin päättyneellä kaudella, niin eiköhän seuraavastakin kaudesta tule hyvä.

Pidemmälle ulottuvia tarkkoja suunnitelmia Suvi Minkkinen ei sano vielä tehneensä. Seuraavat talviolympialaiset pidetään vuonna 2030 Ranskan Alpeilla.

– Niihin osallistumista en voi satavarmasti luvata. Toisaalta en yllättäisi itseäni, jos olisin vielä silloinkin mukana. Vuodet vierivät yllättävän nopeasti. Jatkoon vaikuttaa oleellisesti se, kuinka korkealla motivaatio kovaan harjoitteluun pysyy. Katsotaan, kuinka paljon motivaatiota riittää.

Onnistumiset kertovat edistysaskelista

Minkkisen mitalin ohella Suomen ampumahiihtäjät saavuttivat Milano-Cortinassa useita pistesijoja.

– Isossa mittakaavassa koko joukkue teki aiempaa kovempia tuloksia. Etenkin miehet onnistuivat tosi hyvin. He pystyivät kauden parhaimpiin suorituksiin juuri olympialaisissa. Naisten puolella menestys ei ollut yhtä tasaista, joten nälkää parantaa suorituksia varmasti jäi.

– Monet onnistumiset kuitenkin kertovat, että asioita on tehty oikein ja menty eteenpäin, Minkkinen huomauttaa.

Kilpaurheilussa tuloksia ei saavuteta yhdessä vuodessa, vaan Suomen ampumahiihdon nousun takana on vuosien pitkäjänteinen työ. Kovan harjoittelun ohella arvokisamenestyksen pohjustamiseksi tarvitaan kansainvälistä kilpailukokemusta ja onnistumisia maailmancupissa.

Patrian pitkäjänteinen tuki tärkeää

Ampumahiihtoliitto saa valtion tukea Suomen Olympiakomitean kautta. Myös yritysten tuki on välttämätöntä, jotta toimintaa pystytään pyörittämään nykyisessä laajuudessaan.

Patria on tehnyt yhteistyötä Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa vuodesta 2011 lähtien ja jatkaa pääyhteistyökumppanina kaudella 2026–2027.

Minkkinen on opiskellut kauppatieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa ja on hyvin perillä, millaista taloudellista pohjaa huippu-urheilun harjoittaminen vaatii. Pitkäaikaiseen yhteistyöhön sitoutuneet yrityskumppanit ovat hänen mielestään ensiarvoisen tärkeitä, kun Suomi kilpailee ampumahiihdon mahtimaita vastaan.

Patrian kumppanuus on yksi tärkeimmistä. Arvokkainta yhteistyössä on se, että siitä hyötyvät molemmat osapuolet.

Taloudellinen tuki mahdollistaa urheilijoille ammattimaisen harjoittelun ja kilpailuihin osallistumisen. Yrityksen saavat puolestaan yhteistyöstä näkyvyyttä. Patria näkyy muun muassa Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päähineissä, asuissa ja kivääreissä harjoitus- ja kilpailukausilla.

What did you like about the article?