Tulosta
Kranaatinheitin on yksinkertainen ja tehokas epäsuoran tulen ase. Putki, alusta ja kranaatti - jo sadan vuoden ajan. Nykyaikaisella taistelukentällä heitin on kuitenkin haavoittuva. Moderni Patria
Nemo tuo mukanaan suojan, liikkuvuuden ja monimuotoisen tulenkäytön, mukaan luettuna suorasuuntauksen.

Suomessa on valmistettu maailmanluokan kranaatinheittimiä jo vuodesta 1933 lähtien. Niille on löytynyt myös kansainvälisiä markkinoita. Jalkaväen taistelua tukevat heittimet kuten 120KRH92 ovat edelleen aktiivikäytössä Puolustusvoimissa. Perinteinen heitinkalusto on kuitenkin jäämässä altavastaajan asemaan. Mikäli vastapuolella on heittimen sijainnin paikantavia tutkia, odotettavissa on tykistökeskitys omaan tuliasemaan. Perinteisen heitinjoukkueen on vaikea ehtiä alta pois. Yksinkertainen ratkaisu on sijoittaa kranaatinheitin lattia-asenteisesti ajoneuvoalustalle. Silloin saadaan mukaan parempi liikkuvuus. Kun lavetti vielä panssaroidaan ja heitin asennetaan torniin sekä varustetaan ammunnanhallintajärjestelmällä, ase on kotonaan myös nykyaikaisella taistelukentällä.

Tumppihylsy mullisti heittimen

Patria ryhtyi vuonna 1995 yhdessä ruotsalaisen Hägglundsin kanssa tuomaan 120 mm kranaatinheitintä nykyaikaan. Syntyi ajoneuvoalustalle asennettava kaksiputkinen AMOS (Advanced Mortar System). Ensimmäinen versio oli perinteistä suustaladattavaa mallia. Patria vastasi aseen kehittämisestä ja Hägglunds tornista järjestelmineen. Kranaatinheittimen lataaminen takaa tuli mahdolliseksi, kun Patria kehitti ns. tumppihylsyn. Se on nimensä mukaisesti lyhyt eli käytännössä pelkkä kantaosa. Kun hylsy kiinnitettään kranaatin takaosaan, voidaan heitin varustaa kiilalukolla, ja se muuttuu takaaladattavaksi. Aseen laukaisun jälkeen tumppihylsy putoaa takaisin vaunussa sijaitsevaan keräimeen. Juuri tämä takaaladattavuus laajentaa torniheittimen tulenkäytön myös pienille korotuskulmille ja jopa suorasuuntaukseen lisäten näin kranaatinheittimen käyttömahdollisuuksia erilaisia maaleja kohtaan. Torniasenteisessa heittimessä on hidastin- ja palautinjärjestelmä, mikä pienentää ajoneuvoon kohdistuvaa rekyyliä. Kun kokonaisuuteen vielä lisättiin ammunnanhallintajärjestelmä ja puoliautomaattinen lataus, syntyi vuonna 1997 AMOS TD.

Amos

Puolustusvoimat on hankkinut AMOS-järjestelmän asennettuna Patrian panssaroituun XA-361 AMV 8x8 -ajoneuvoon (Armoured Modular Vehicle).

Sopii myös merelle

Puolustusvoimat on sittemmin hankkinut AMOS-järjestelmän asennettuna Patrian panssaroituun XA-361 AMV 8x8 -ajoneuvoon (Armoured Modular Vehicle). Ajoneuvossa on viiden hengen miehistö: ajaja, johtaja, ampuja ja kaksi lataajaa. Kranaatit on sijoitettu takaosan jousitettuun putkityyppiseen ammusvarastoon. Tyypillinen määrä on 40–60. Johtaja käyttää heittimen ammunnanhallintajärjestelmää, jonka värinäytöt kertovat taktisen tilanteen ja aseen tilan. Järjestelmän avulla lasketaan automaattisesti heittimen suuntaus kulloisenkin tehtävän mukaan ja säätilan mukaisesti. Suoja ja liikkuvuus eivät olekaan torniheitinjärjestelmän ainoita hyviä puolia. - Säästö miehistössä perinteiseen kranaatinheitinyksikköön verrattaessa on merkittävä, jopa 60 prosenttia, kertoo Patrian Land-liiketoiminnan tuotelinjajohtaja Kari Reunamäki. Järjestelmä on tarjolla myös Ruotsin tulevaisuuden heitinratkaisuksi. - Tämä valinta toisi luonnollisesti synergiaa maidemme väliseen tiivistyvään puolustusyhteistyöhön, uskoo Reunamäki. Kaksiputkinen AMOS on tulivoimainen, mutta sen miehitetty torni painaa noin 3600 kiloa. AMOS on mahdollista asentaa myös alukseen. Järjestelmää onkin kokeiltu Ruotsissa Stridsbåt 90 -veneessä. Vakautettu heitin kykenee ampumaan myös liikkeestä. Kaksiputkisen heittimen paino kuitenkin rajoittaa ammuskuormaa pienemmissä aluksissa kuten Jurmossa. Patria jatkoi kehitystyötä yksin, ja tuloksena oli yksiputkinen Nemo (New Mortar).Sen häivemuotoiltu matala miehittämätön torni painaa 1 700 kiloa. - Kevyempi Nemo sopii erinomaisesti asennettavaksi esimerkiksi merivoimien uuteen Jehu-luokan maihinnousuveneeseen, Reunamäki arvioi.

Shoot and Scoot

Maastokelpoiseen ajoneuvoon asennettu torniheitin mahdollistaa nopean siirtymisen tuliasemaan. Tulenavaukseen pysähtymisestä kuluu noin 30 sekuntia. Vastaavasti ammunnan jälkeen pystytään poistumaan paikalta vain kymmenessä sekunnissa. Tämä tunnetaan termillä Shoot and Scoot, ammu ja katoa. Maalitiedot heittimelle saadaan asennusalustan verkostoituneen viestijärjestelmän kautta. Oma paikka määritetään GPS-satelliittilähetteen tai oman inertiajärjestelmän avulla. Torniasenteisuus mahdollistaa kranaatinheittimelle maalien joustavan valinnan 360 asteen sektorista noin kymmenen kilometrin säteellä. Korotus on -3/+85 astetta. Suuntaus tapahtuu sähköisesti ja varalla on käsikäyttöisyys. Nemon maksimitulinopeus on 10 kranaattia minuutissa. Ensimmäiset kolme lähtevät 15 sekunnissa, ja sen jälkeen jatkuva nopeus on kuusi laukausta minuutissa. Lataussyklissä heitin asettuu vakioasentoon 45 asteen kulmaan. Lataajat nostavat kranaatin latauslaitteeseen, josta automatiikka työntää sen edelleen putkeen. Heitin suunnataan uudelleen maaliin automaattisesti.

Patria Nemo

Nemon maksimitulinopeus on 10 kranaattia minuutissa. Ensimmäiset kolme lähtevät 15 sekunnissa, ja sen jälkeen jatkuva nopeus on kuusi laukausta minuutissa.

Ryöppyammunta lisää tehoa

Suuntausautomatiikka tekee ns. ryöppyammunnasta aikaisempaa helpompaa. Menetelmässä laukaistaan eri lentoradoille useita kranaatteja siten, että ne iskeytyvät maaliin samanaikaisesti. Näin maksimoidaan vaikutus kohteessa. Tuliryöpyn kranaateista ensimmäinen ammutaan suurella korotuskulmalla ja täydellä lisäpanostuksella. Seuraavat lähtevät matalammille lentoradoille ja jatkuvasti vähentyvällä lisäpanosmäärällä. Nemo kykenee ryöppyampumaan jopa viisi kranaattia, jotka iskeytyvät maalialueelle samaan aikaan. Tämä MRSI-ammunta (Multiple Rounds Simultaneous Impact) ei ole torniasenteisen heittimen yksinoikeus. Automaattinen suuntaus, ammunnanhallintajärjestelmä ja myös pienten korotuskulmien käyttö vain tekevät sen huomattavasti yksinkertaisemmaksi ja kranaattimäärältään suuremmaksi kuin perinteisillä heittimillä.

Myös suorasuuntaus

Nemo- ja AMOS-tornit kykenevät myös suorasuuntausammuntaan omien tähtäimiensä, laseretäisyysmittauksen ja lämpökameroiden avulla. Tätä voidaan hyödyntää lähitulituessa, kaupunkitaistelussa sekä vaunun omassa puolustuksessa noin kilometrin etäisyydelle. Vaikka 120 mm kranaatinheitin on varsin perinteinen laite, sille on kehitetty moderneja ohjautuvia ampumatarvikkeita. Näin epäsuoraan tuleen voidaan yhdistää täsmävaikutus. - Patrian torniheittimillä on ammuttu esimerkiksi Saabin STRIX-ampumatarviketta, kertoo Kari Reunamäki. Lämpöhakupäällä ja ohjauksella varustettu kranaatti löytää taistelukentältä siellä olevat ajoneuvot ja hakeutuu niihin. Nemo ja AMV täydentävät hyvin toisiaan Patrian tuotepaletissa. Ne voidaan myydä integroituna pakettina tai vaihtoehtoisesti heitintorni voidaan asentaa asiakkaan omaan ajoneuvoon. Esimerkiksi Saudi-Arabia on hankkinut Nemo-järjestelmän asennettuna yhdysvaltalaiseen LAV 2 -ajoneuvoon. Yhdistyneet Arabiemiirikunnat on puolestaan sijoittanut heittimen taisteluveneeseen. - Mahdollisuuksia kaupankäyntiin on monellakin ilmansuunnalla. Asekaupat vientilupineen ovat kuitenkin aina vaativia, Kari Reunamäki muistuttaa. - Monessa maassa ajatus raskaan kranaatinheittimen käytöstä ei kuulu puolustusstrategiaan. On lähdettävä perusteista eli käyttösuunnitelmasta osana strategiaa.