Tulosta
Tiehöyliä, lumikoneita ja rahdinkäsittelylaitteita. Vammaksen siviilipuolen teknologia oli aikanaan alansa arvostetuimpia globaaleilla markkinoilla.

Teksti: Matti Remes Kuva: Patria

Suomalaisen konepajateollisuuden historiassa on menestystarinoita, jotka ovat jääneet julkisuudessa vähemmälle huomiolle. Patria Vammas Oy on yksi sellainen.

Sen liiketoiminta lähti liikkeelle 1950-luvulla puolustusministeriön tehtaalla Santahaminassa, jossa alettiin valmistaa hydraulisia traktorikaivureita.

Pian tuotanto siirtyi Vammaskosken tehtaalle Vammalaan, nykyiseen Sastamalaan. Siellä konepajatoiminta pääsi kunnolla vauhtiin, ja tulevien vuosikymmenten aikana Vammaksen keltakylkiset traktorikaivurit ottivat vankan jalansijan kotimaan markkinoilla. Niillä kaivettiin lukemattomia talon pohjia ja tuhansia kilometrejä ojia.

”Äärimmäisen kansainvälistä bisnestä”

Vammas Oy fuusioitiin Patriaan, kun valtion puolustusvälineteollisuudessa tehtiin merkittäviä yritysjärjestelyjä vuonna 1997. Järjestelyjen pohjalta syntyi Patria Vammas Oy, jonka liiketoiminnoista toinen keskittyi siviilipuolen tuotteisiin ja toinen asejärjestelmiin.

Martti Wallin aloitti vuonna 2003 Vammaksen siviilipuolen liiketoiminnan vetäjänä, jolloin konepajan tuotteet olivat vaihtuneet tiehöyliin, lentokenttien lumenpuhdistukseen käytettyyn kalustoon ja rahdinkäsittelylaitteisiin.

Patrian Aviation-liiketoiminnan johtajana nykyisin toimivalla Wallinilla on monta lämmintä muistoa Vammaksesta, mutta päällimmäisenä mieleen on jäänyt kansainvälisyys.

– Se oli äärimmäisen kansainvälistä bisnestä. Ulkomailta tuli 80–90 prosenttia myynnistä.

Kansainvälisyyttä lisäsivät tytäryhtiöt Ruotsissa ja Saksassa.

Wallinin mukaan siviilituotteissa Patria Vammas Oy:n tiimi oli suhteellisen pieni, mutta keskeinen valtti kovassa kilpailussa oli kova teknologinen ja kaupallinen osaaminen. Sekin oli tärkeää, että tiimistä löytyi englannin ohella muidenkin kielten taitajia.

– Esimerkiksi saksalaiset asiakkaat edellyttivät, että varaosapäällikön tuli osata saksaa. Tehtävää hoitanut Tapio Sainio sanoi, että se ei ole mikään ongelma.

Pienellä yrityksellä kova maine maailmalla

Tiehöyliä myytiin muun muassa Espanjaan ja lumikoneita Venäjälle ja muualle entisen Neuvostoliiton alueelle, esimerkiksi Armeniaan.

– Tarjouksia saattoi tulla mistä päin maailmaa tahansa. Eksoottisin paikka lienee ollut Kabulin lentokenttä Afganistanissa, jossa laitteitamme oli käytössä.

Myös Pohjois-Amerikan lentokentät olivat lumikoneille tärkeä markkina. Muun muassa tuolloin maailman vilkkain O´Haren lentokenttä Chicagossa puhdisti kiitoratansa Vammaksen PSB 5500 -lumikoneella, joka auraa, harjaa ja puhaltaa puhtaaksi 5,5 metrin kaistaleen kiitorataa yhdellä ajokerralla.

– Oli hauska huomata, että pienestä koosta huolimatta yritystämme ja sen tuotteita arvostettiin suuresti. Pohjois-Amerikassa pystyimme tarjoamaan parasta teknologiaa, jota markkinoilta oli saatavilla.

Siviilipuolen liiketoiminnasta luovuttiin

Siviilipuolen tuotteiden valmistus ei ollut kuitenkaan Patrian ydinliiketoimintaa, joten Wallin sai tehtäväkseen etsiä näille liiketoiminnoille uudet omistajat.

– Fiilis oli haikea, mutta kyse oli strategisesta päätöksestä luopua ydinliiketoimintaan liittyvästä bisneksestä.

Tiehöylien liiketoiminnan osti kiteeläinen perheyhtiö Veekmas Oy, jolla on tiehöylissä tälläkin hetkellä merkittävä jalansija kansainvälisillä markkinoilla.

Rahdinkäsittelytoiminnot myytiin saksalaiselle perheyhtiölle. Lumikoneiden liiketoiminta meni puolestaan yhdysvaltalaiselle yritykselle.  Vammas-merkkisiä lumikoneita voi edelleen nähdä Pohjois-Amerikan ja Euroopan lentokentillä, sillä laitteita nykyisin valmistava Fortbrand on säilyttänyt Vammas-tuotemerkin.

Myös puolustusvälineitä valmistettiin Vammalassa

Siviilipuolen tuotteiden ohella Vammaksella oli Vammalassa puolustusvälinetuotantoa ja asejärjestelmien kehitystä. Ammusten ja kranaatin kuorien lisäksi siellä valmistettiin muun muassa tykkien ja kranaatinheittimien putkia. Konepajalla suoritettiin myös raskaan kaluston, kuten panssarivaunujen ja tykkien, korjaus- ja modernisointitöitä.

Myöskään puolustusvälineissä Patrialla ei ole enää tuotannollista toimintaa Sastamalassa. Asejärjestelmätuotanto on fuusioitu Land-liiketoimintaan, ja Vammalassa kertynyttä osaamista hyödynnetään nyt Hämeenlinnan ja Tampereen toimipisteissä.

Ampumatarvikkeiden tuotantolaitoksen Patria myi vuonna 2014 Nammo Lapua Oy:lle, joka jatkaa Sastamalassa teräskranaattien kuorien tuotantoa.

– Patria omistaa Sastamalassa edelleen teollisuuskiinteistöjä, joissa toimii vuokralla muita yrityksiä, Wallin sanoo.