Tulosta
Komeaan Hornet-näytökseen päättyneessä juhlatilaisuudessa vihittiin käyttöön alueen pitkän ilmailuhistorian kunniaksi valettu pronssilaatta.

Teksti ja kuvat: Otavamedia

Viime kesänä tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun lentokoneteollisuus- ja ilmailutoiminta käynnistyivät Kuoreveden Hallinkankaalla. Kunniakkaan virstanpylvään saavuttamista juhlistettiin 8. lokakuuta pidetyllä juhlatilaisuudella, jossa vihittiin käyttöön Draken-muistomerkin jalustaan kiinnitetty pronssilaatta.

Aviation in Halli 80 years

Juhlatilaisuuden juontajana toiminut Lentovarikon kilta ry:n puheenjohtaja Esa Mäkinen muisteli avauspuheenvuorossaan Hallin ilmailuhistorian alkuvaiheita. Talvisodan kynnyksellä Suomi vahvisti ilmapuolustustaan ja osa ilmavoimien toiminnoista päätettiin siirtää Kuorevedelle (nyk. Jämsä). Yhdessä vuodessa Hallin alueelle rakennettiin lentokenttä, Karhumäen ja Valtion lentokonetehtaat sekä kokonainen kylä asuin- ja liikerakennuksineen, teineen sekä sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoineen.

– Mannerheim pyysi Valtion lentokoneita huoltaneita ja korjanneita Karhumäen veljeksiä etsimään sopivaa paikkaa puolustusvoimien uudelle lentokentälle vuonna 1938. Sopiva tasainen maa-alue löytyi Kuoreveden Hallinkankaalta metsän kätköistä. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 1939 ja vuotta myöhemmin täällä aloitti toimintansa Valtion lentokonetehdas, Mäkinen kertoi puheessaan.

Hallin lentokenttä on osa Ilmavoimien hyvää tukikohtaverkostoa

Puolustusvoimien toiminta Hallin alueella on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, mutta lentokoneteollisuudella sekä siviili- ja sotilasilmailulla on Hallissa edelleen vahva rooli. Esimerkiksi Ilmavoimien kaluston ylläpidosta vastaavalla ja mm. lentokoneiden komposiittirakenteita valmistavalla Patrialla työskentelee Hallissa yli 800 työntekijää. Hallin merkitystä Puolustusvoimille korosti myös Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen juhlapuheessaan.

-Viimeisen viiden vuoden aikana Hallin lentokentällä on suoritettu Puolustusvoimien

ilma-aluksilla keskimäärin yhteensä 1000-1100 lentoonlähtöä ja laskua vuosittain. Toiminta koostuu pääosin koelentotoiminnasta, koulutuslentotoiminnasta sekä sotaharjoitusten aikaisesta lentotoiminnasta. Koneiden huoltojen yhteydessä Halli tarjoaa hyvät edellytykset koelentojen lentämiseen. Ilmatilaa on riittävästi käytettävissä ja tämä mahdollistaa vaativien koelentojen suorittamisen. Ilmavoimien poikkeusolojen toiminnan näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa, on keskeistä, että kykenemme säilyttämään mahdollisimman hyvän tukikohtaverkoston koko valtakunnan alueella. Toiminnan hajauttaminen on operaatiotaitomme ytimessä. Hallitsemme maantietukikohtien käytön, mutta lentoasemien ja pysyvien ilmailuun suunniteltujen rakenteiden käyttö mahdollistaa nopeammat ryhmitysmuutokset, paremman suojan ja paremman tukeutumiskapasiteetin. Tämä tekee Hallin tukikohdasta houkuttelevan tukeutumisalueen myös tuleville vuosikymmenille, Jokinen totesi.

Mäkisen ja Jokisen puheiden jälkeen kenttärovasti Kari Mannermaa vihki käyttöön Harri Toivolan valaman pronssisen muistomerkkilaatan, jossa komeilevat Suomen jatkosodassa käyttämä Fokker FR-118 -hävittäjä ja Suomen ilmavoimien nykyinen Hornet-hävittäjä.

Mannermaa toivoi muistomerkin olevan rohkaisun ja innostuksen lähteenä niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Vihkimisen jälkeen pronssilaatan paljastivat Veljekset Karhumäki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Karhumäki ja everstiluutnantti Kari Rissanen.

Juhlatilaisuuden musiikillisesta annista vastasi Ilmavoimien soittokunta, joka aloitti juhlallisuudet Aimo Mustosen Hallinportti-marssilla. Puheiden ja muistomerkkilaatan vihkimisseremonian jälkeen soittokunnalta kuultiin vielä Jääkärin marssi.

Koko kansalle avoin juhlatilaisuus päättyi arvolleen sopivalla tavalla, kun juhlayleisö pääsi ihastelemaan Hornetilla toteutettua näyttävää lentoesitystä. Juhlapäivän päätti kutsuvieraille järjestetty kahvitilaisuus Hallin Vanhalla VPK:n talolla.

Kokenutta kaartia katsojina

Juhlatilaisuuden ohjelma ja paikalla päivystäneen sotilaskotiauton munkkikahvitarjoilu vetivät Halliin suuren joukon seuraajia. Monilla heistä oli myös omakohtaista kokemusta ilmailun saralta.

Esko Penttilä
Esko Penttilä

Yksi vanhimmista juhlapäivän viettäjistä oli Hallissa asuva 93-vuotias Esko Penttilä. Hänellä on takanaan lähes 50 vuoden työura lentokonetekniikan parissa. Messerschmitt BF 109 -hävittäjälläkin lentänyt ja Hallin lentokonekorjaamoissa yli 30 vuotta työskennellyt konkari piti juhlapäivää suuressa arvossa.

Paikalle oli saapunut myös toinen ilmailun grand old man, mänttäläinen Jaakko Harjumäki. Hän on Penttilän tavoin ahkeroinut Hallissa kolmen vuosikymmenen ajan. Valmetilla ja Patrialla johto- ja suunnittelutehtävissä toimineella Harjumäellä on muistomerkkiprojekteista omakohtaistakin kokemusta, sillä hän on toiminut Tampereelle pystytetyn Leonardo-muistomerkkihankkeen koordinaattorina ja teknisenä suunnittelijana. Hallin juhlatilaisuuden suhteen Harjumäki on samoilla linjoilla Penttilän kanssa, vaikka viljelikin kommentissaan huumoria.

Jaakko Harjumäki
Jaakko Harjumäki

– Iän myötä tunnepuoli on jo hieman laimentunut. Halusta tulin kuitenkin juhlimaan ja tuttuja tapaamaan, Harjumäki veisteli pilke silmäkulmassaan.

Lentovarikon killan ideoiman ja organisoiman Hallin ilmailun 80-vuotisjuhlan järjestelyissä olivat mukana Lentotekniikan kilta, Jämsän kaupunki, Veljekset Karhumäki Oy, Finavia Oy, Patria sekä Puolustusvoimat.