Tuure rakensi nuorena sähkömoottorilla toimivia lennokkeja, mutta ei osannut silloin aavistaa, että miehittämättömistä ilma-aluksista tulisi hänelle joskus kiinnostava työsarka.

Kajava työskentelee nykyisin johtajana Patrian drooniratkaisuja kehittävässä ja valmistavassa yksikössä Muuramessa. Hän vetää droonijärjestelmistä koostuvaa tuotelinjaa ja toimii tuotantolaitoksen lähiesimiehenä.

Tuure valmistui tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Oulun ammattikorkeakoulusta. Ensimmäinen kosketus drooneihin tuli oppilaitoksen Arctic Drone Lab -innovaatiokeskuksesta, josta hän siirtyi ammattikäyttöön suunniteltuja laitteita valmistavaan Nordic Dronesiin.

Patriaan Tuure tuli yrityskaupan myötä, kun Patria osti vuonna 2024 Nordic Dronesin.
– Yhdistelmä on hyvä. Meiltä löytyy drooneihin liittyvää erikoisosaamista ja kyky kehittää nopeasti uutta. Patriassa taas on vahvaa kokemusta puolustusvälineiden kehittämisestä ja skaalautuvasta tuotannosta, Kajava sanoo.

Patriassa taas on vahvaa kokemusta puolustusvälineiden kehittämisestä ja skaalautuvasta tuotannosta.

Yksittäisten droonien sijaan kokonaisia ratkaisuja

Tuuren mukaan oleellista droonijärjestelmien kehittämisessä modulaarisuus, jotta niitä voidaan päivittää ja mukauttaa käyttötarpeen mukaan. Toinen keskeinen asia on yksittäisten laitteiden integrointi osaksi tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiä.
– Aiemmin monet droonijärjestelmät ovat toimineet niin sanotusti point-to-point-periaatteella. Yhteys on ollut ohjaimesta drooniin, mutta ei juuri pidemmälle. Nyt tavoite on toinen.

Tuure on mukana kehittämässä järjestelmiä, joissa drooneja voidaan käyttää osana muita puolustuksen järjestelmiä esimerkiksi laajemman tilannekuvan muodostamisessa. Ilmasta käsin saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi epäsuoran tulen johtamiseen sekä erilaisiin tiedustelu- ja valvontatehtäviin.
– Yksittäisten laitteiden sijaan myymme kokonaisuuksia, jossa droonit integroituvat muihin järjestelmiin. Lisäksi tarjoamme käyttäjien koulutusta sekä kaluston ylläpitoa ja huoltoa, jotka varmistavat suorituskyvyn vuosiksi eteenpäin.

Yksittäisten laitteiden sijaan myymme kokonaisuuksia, jossa droonit integroituvat muihin järjestelmiin.

Teknologian on toimittava myös arktisissa oloissa

Tuure sanoo, että Patrian droonien kehitystyössä on otettu huomioon pohjoisen haastavat olosuhteet. Hän oli helmikuussa esittelemässä teknologiaa kansainvälisille vieraille Griffin Tech Days -tapahtumassa Lapissa, jossa painopiste oli arktisiin oloihin luoduissa puolustusalan ratkaisuissa.
– Yhtenä päivänä oli 30 astetta pakkasta. Sotilastarkkailijat pääsivät näkemään todellisen ympäristön, joissa droonien on pystyttävä toimimaan. Juuri tällaisissa olosuhteissa mitataan, onko järjestelmä oikeasti käyttökelpoinen.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa nosti droonit sodankäynnin keskiöön. Ne ovat nousseet näyttävästi julkiseen keskusteluun myös Suomessa.
– Jokaisella tuntuu olevan nykyisin jonkunlainen mielipide drooneista, Tuure toteaa.

Drooni-alan asiantuntijaa keskustelu välillä myös turhauttaa, sillä siinä menevät helposti sekaisin harrastuskäyttöön tarkoitetut edulliset laitteet ja suorituskykyiset ammattilaitteet.

Tuuren mukaan yleinen harhaluulo on, että tehokkaan droonijärjestelmän voisi rakentaa yksinkertaisesti verkkokaupan osista. Tätä käsitystä voivat vahvistaa improvisoidut ratkaisut, joita ukrainalaiset ovat pakon edessä joutuneet tekemään.
– Länsimaisessa yhteiskunnassa sotilaskäyttöön tarkoitettuja drooneja ei rakenneta autotallissa. Ne vaativat huolella suunnitellun ja skaalattavissa olevan teollisen tuotannon, jossa esimerkiksi standardointiin ja käyttäjien turvallisuuteen liittyvät asiat on tarkasti mietitty.

Kiinnostavan työn vastapainoksi Tuuren vapaa-aika kuluu perheen parissa ja kodin laittamisessa. Lennokkiharrastus on vaihtunut lenkkeilyyn.
– Miehittämättömien ilma-alusten kanssa saa nykyisin työskennellä riittävästi töissä, joten harrastuksena ne ovat jääneet toistaiseksi vähemmälle.
 

Teksti: Matti Remes

Lue lisää tarinoita