Kaido Kullam on nähnyt droonialan kehityksen alusta asti

Kun radio-ohjattavia helikoptereita harrastanut Kaido Kullam näki ensimmäisen usealla roottorilla varustetun lennokin, vaikutus oli välitön.
– Mielestäni oli aivan uskomatonta, että laite pystyi pysymään ilmassa vakaasti lähes paikallaan melkein itsestään. Ajattelin heti, että tuollaisen haluan itsekin rakentaa, Kaido sanoo.

2000-luvun alkupuolella valmiita drooneja tai edes niitä varten tehtyä elektroniikkaa ei ollut tarjolla. Laitteita rakennettiin lennokkeihin tarkoitetuista moottoreista, potkureista ja muista saatavilla olevista osista.

– Edes sanaa drooni ei vielä tuolloin tunnettu.

Droonien kehitystyö alkoi autotallissa

Harrastuksen kautta Kaido tutustui sittemmin Nordic Dronesin perustaneeseen Juhani Mikkolaan. Kaksikko lähti kehittämään moniroottorista lentolaitetta, joka tarjoaisi ilmakuvaukseen kokonaan uudenlaisen kuvausalustan.

– Kehitimme laitteita autotallissa käytännössä viikonloppuisin.

Koulutukseltaan Kaido on huonekalupuuseppä ja valumallinvalmistaja. Hän opiskeli myös puutekniikkaa ja työskenteli pitkään konepajalla valumallien valmistajana. Työ opetti itsenäistä suunnittelua ja kokonaisuuksien hahmottamista.

"Kehitimme laitteita autotallissa käytännössä viikonloppuisin.

– Valumallia tehdessä pitää pystyä hahmottamaan lopputuote. Tästä on ollut hyötyä myös droonien kehittämisessä. Laitteen osat suunnitellaan ensin 3D-mallinnuksella tietokoneen ruudulla, valmistetaan ja sovitetaan yhteen.

Kaidon mielestä työn palkitsevimpia hetkiä on nähdä suunnitelman muuttuvan toimivaksi laitteeksi.

– Kun huomaa, että kaikki liitokset ja kohdistukset osuvat niin kuin on suunnitellut, se tuntuu hienolta. Ja sitten kun laitteen saa vielä lentämään, se on erittäin motivoivaa.

Näköalapaikka droonien kehitykseen

Lähes kahden vuosikymmenen työ droonien parissa on tarjonnut Kaidolle näköalapaikan alan kehitykseen. Yksi varhaisista käyttökohteista oli maanmittaus, jossa droonit mahdollistivat erittäin tarkan kuva-aineiston keräämisen nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Seuraava suuri askel on ollut painopisteen siirtyminen puolustus- ja viranomaiskäyttöön. Nordic Drones alkoi kehittää Puolustusvoimien tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja jo ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Sodan myötä droonien merkitys sotilaskäytössä kasvoi nopeasti.

Nordic Dronesista tuli osa Patria-konsernia syksyllä 2024. Patrian myötä toiminnalle ovat avautuneet entistä laajemmat verkostot. Samalla drooneja integroidaan yhä enemmän osaksi Patrian ja asiakkaiden järjestelmiä.

Tärinä ja paino suurimmat haasteet

Drooniteknologia kehittyy nopeasti, mutta suunnittelija joutuu edelleen kamppailemaan samojen perushaasteiden kanssa. Kaidon mielestä vaikein niistä on potkurien synnyttämä tärinä, joka ei saa häiritä laitteeseen asennettuja sensoreita ja kameroita.

– Toinen iso haaste on laitteen paino, kun siihen integroidaan erilaista hyötykuormaa. Käymme grammoista jatkuvaa kamppailua. Mitä kevyemmäksi itse laitteen saa, sitä suorituskykyisempi se on.

Kaidon pitkä kokemus on arvokasta erityisesti silloin, kun erilaisia laitteita ja sensoreita integroidaan drooneihin. Helppo muunneltavuus ja erilaisten hyötykuormien integrointi ovat yksi Patrian droonien kilpailuvalteista.

"Mitä kevyemmäksi itse laitteen saa, sitä suorituskykyisempi se on.

Kaido on nähnyt droonialan kehityksen harrastajien itse rakentamista lentolaitteista nopeasti kasvavaksi korkean teknologian toimialaksi. Muutosta ei aina itse työn keskellä edes huomaa.

– Arjessa ei aina edes hahmota, kuinka paljon hienoja asioita täällä pääsee tekemään.

Tekemisen tarve ei jää työpaikalle. Kullam harrasti aiemmin laskuvarjohyppyä, mutta nykyisin vapaa-aika kuluu pitkälti perheen ja omakotitalon ympärillä.

– Joka kesälle on löytynyt uusi rakennusprojekti, kuten polttopuukatos, pihasauna, pergola tai varasto. Myös puutarhanhoito on yksi intohimoistani. Jos nurmikko on hyvä, niin mieskin on onnellinen.

Teksti: Matti Remes