Tulosta
'- Sanotaan, että suomalaiset lentäjät piiskaavat moottoreista kaiken irti, kertoo 25 vuotta suihkumoottoreiden parissa työskennellyt johtava moottoriasiantuntija Hannu Paavilainen.
uusi6557

Patria Aviation Engines hoitaa kaasuturbiini- ja dieselmoottoreiden huolto- ja korjaustoimintaa. Asiakkaat kaasuturbiinimoottoreissa: Ilmavoimat/Suomi, RUAG/Sveitsi, GKN Aerospace, Saab ja FMV /Ruotsi, Rolls-Royce/Iso Britannia ja Turbomeca/Ranska.

Kova ajo vaatii kovatasoista moottorihuoltoa. Sen takeena ovat Hannu Paavilaisen ja myyntipäällikkö Risto Marjomaan kaltaiset suihkumoottoritekniikan veteraanit.

He vertaavat suihkuhävittäjillä lentämistä tavalliseen liikennekoneeseen. Molemmissa käytetään suihkumoottoreita, mutta moottoreiden rasitus on suoraan verrannollinen niiden käyttötapaan.

– Moottoria rasittaa eniten se, että sitä ajetaan kylmästä käyntiin, edelleen maksimiteholle ja jälleen alas. Osat lämpenevät ja jäähtyvät yhden tällaisen syklin aikana. F/A-18 Hornet –monitoimihävittäjän tietyille komponenteille näitä syklejä tulee enimmillään noin kahdeksan lentotuntia kohden. Liikennekoneella Helsingin ja Tokion välisellä 10–12 tunnin lennolla on vain yksi tällainen sykli. Eli sotilasmoottoreille tulee jopa satakertainen rasitus, Marjomaa ja Paavilainen kommentoivat.

Kokemuksen kehityskaari

Moottoreissa on tapahtunut lukuisia kehityshyppäyksiä 60 vuodessa. Ensimmäisinä Patrian huoltoon tulleet Vampire-koneiden Havilland Goblin -moottorit olivat varhaisia suihkumoottoreita, jossa oli radiaaliahdin ja erilliset polttokammiot.

Suuren työmäärän Patrialle toivat 1950-luvun lopulla 80 Fouga Magisteria ja niiden kaikkiaan 160 moottoria, joissa oli edelleen radiaaliahtimet, mutta jo uudempaa sukupolvea. Uutta tekniikkaa saatiin Folland Gnat -torjuntahävittäjien myötä, joissa oli ensimmäiset aksiaaliahtimet.

Uusi vaihe moottorihuoltoon tuli 1964 alkaen Mig 21F:ien Tumansky-moottorien myötä, sillä neuvostovalmisteisten moottoreiden huoltojakso oli läntisiä moottoreita huomattavasti lyhyempi.

– 200 lentotunnin välein moottori purettiin kokonaan, se tarkastettiin, viat korjattiin, osat vaihdettiin, koottiin uudelleen kuntoon ja koekäytettiin seuraavalle 200 tunnin käyttöjaksolle, Paavilainen muistelee.

Lyhyt korjausväli johtui Marjomaan mukaan siitä, että Migit ja niiden moottorit oli suunniteltu massatuotantoon sotakäyttöä varten, jolloin niissä ei ollut edes haettu pitkää huoltoväliä. Moottoreilla oli myös rajallinen käyttöikä. Uudemmilla Mig 21bis -koneiden moottoreilla oli kolme huoltoa 300 lentotunnin välein ja 1200 tunnin jälkeen ne menivät romuksi.

Hornetit kestävät

Teknisen kehittymisen myötä kokonaisten moottoreiden huoltojaksot ovat muuttuneet yksittäisten osien huoltojaksoiksi.

– Hornetin moottorit tulevat huoltoon, kun käyntiaikarajoitteiset osat, kuten pyörivät osat, tulevat käyttöikänsä päähän, Marjomaa sanoo.

Hornetien osalta ensimmäinen tarkastushuolto ja osien vaihto tehdään 700–1 000 lentotunnin jälkeen.

– Tässä yhteydessä tarkastetaan muun muassa polttokammioiden rungot ja vaihdetaan turbiinien roottorisiivet. Noin 2 500 lentotunnin jälkeen vaihdetaan suurin osa roottoriosista. Sen jälkeen on vielä yksi huoltokäynti ennen kuin moottorin käyttöikä eli 5 000 lentotuntia tulee täyteen, Marjomaa kertoo.

Tämäkään ei ole välttämättä moottorin lopullinen ikä, sillä sitä voidaan pidentää osia vaihtamalla. Lopullinen ikä optimoidaan lentokoneiden kokonaiskäyttöiän ja poistumisajankohdan mukaan.

Erityisosaamista vientiin

Kun korjaus ennen oli pitkälti säröjen hitsausta, käytetään nykyään paljon erikoismenetelmiä kuten termisiä pinnoituksia ja elektronisuihkuhitsausta. Patrian omaa kehitystyötä olevilla tekniikoilla on kysyntää maailmalla.

– Olemme korjanneet Hornetin osia muun muassa Sveitsin ilmavoimien moottoreita korjaavalle RUAGille, Marjomaa kertoo.

Myös moottorinvalmistaja Turbomeca käyttää Patriaa alihankijana NH90-helikoptereiden moottoreiden korjaajana. Kysyntä kasvaa jatkuvasti.

– Meitä on pyydetty kehittämään uusia korjausmenetelmiä kopterimoottorin moniin eri vikaantumiskohtiin, Paavilainen sanoo.

Erikoisosaamisen kehittäminen ja myynti säästää suomalaisten veronmaksajien rahoja.

– Olemme rakentaneet resurssit Suomen ilmavoimien tarpeisiin. Kun myymme samaa osaamista muille asiakkaille, siitä hyötyy myös Ilmavoimat, Marjomaa kertoo.