Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva: Huoltovarmuus vaatii vahvaa puolustusteollisuutta

Teksti: Otavamedia Kuva: Lehtikuva

Huoltovarmuuden turvaaminen yhteiskunnan perustoiminnoissa on noussut arvoon arvaamattomaan koronapandemian aikana, mutta myös sotilaallisen huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Näin sanoo Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.).

– Viime vuosien aikana on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että maanpuolustus ja puolustuspolitiikan vastuullinen hoitaminen ovat edelleen valtion tärkeimpiä tehtäviä.  Lisäksi on tärkeää, että Suomi on aktiivinen kumppani kanssamme saman arvopohjan omaavien maiden kanssa EU:ssa ja kahdenkeskisissä järjestelyissä, Kanerva toteaa.

Vaikka Suomen turvallisuusympäristö on vakaa, monet kansainvälisen politiikan ilmiöt nostavat Kanervan mielestä riskitasoa myös Itämeren piirissä. Uhkakuvia tuovat pintaan muun muassa voimapolitiikan paluu ja sopimusperustaisuuden rapautuminen.

– Sotilaallisten uhkien rinnalle on tullut myös erilainen hybridivaikuttaminen, jolla voidaan pyrkiä lamaannuttamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Huoltovarmuuteen tarvitaan oma puolustusteollisuus

Kanerva muistuttaa, että Suomessa on pitkät perinteet kriiseihin varautumisessa myös sotilaallisessa huoltovarmuudessa. Tällä on yhteiskunnassa laaja kannatus.

– Sen näkee hyvin myös eduskunnassa. Puolustusjärjestelmän materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseen on vahva tuki ja syvä ymmärtämys kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

Kanervan mukaan nykyinen turvallisuusympäristö korostaa omassa maassa toimivan puolustusteollisuuden merkitystä.

– Ilman sitä huoltovarmuutemme olisi erittäin haavoittuva.

Huoltovarmuuden kokonaisuudessa Kanerva painottaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Se, että huoltovarmuusorganisaatio elää tiivistä yhteiselämää elinkeinoelämän kanssa on Suomelle tunnusomainen piirre isommassakin eurooppalaisessa kuvassa.

Korona-aika on Kanervan mielestä osoittanut, että varautuminen poikkeustilanteisiin on Suomessa korkealla tasolla. Yhteistyö poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä toimii hyvin.

– Tällaista laaja-alaista konseptia tarvitaan myös sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpidossa.

On tärkeää, että suomalainen puolustusteollisuus pystyy täyttämään velvollisuutensa niin normaali- kuin poikkeusoloissakin omilla tuotteillaan ja palveluillaan.

Kanerva muistuttaa, että kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla puolustusteollisuudella on merkitystä laajemminkin koko kansantaloudelle. Alan yritykset luovat maahan työpaikkoja, osaamista ja verotuloja.

Kilpailukyky vientimarkkinoilla turvattava

Kanervan mielestä vahvan kotimaisen puolustusteollisuuden ylläpito edellyttää, että toimialan yritykset pystyvät toimimaan kilpailukykyisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Menestyminen vientimarkkinoilla edellyttää vahvoja kotimaisia referenssejä. Suomalaisilta alan yrityksiltä löytyy tästä vahvaa näyttöä, kun suorituskykyistä tekniikkaa ja järjestelmiä integroidaan osaksi puolustusjärjestelmää.

Myös poliittisilla päätöksillä on merkitystä. Kanervan mukaan Suomen politiikan on oltava sellaista, että puolustusteollisuuden vienti on mahdollista kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

– Meidän ei tule asettaa korkeampia rajoja, kuin muissa EU-maissa on puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden viennille. Ylimääräisiä esteitä suomalaiselle teollisuudelle ei tule asettaa vetämällä muita tiukempaa vientivalvontalinjaa.

Kanerva pitää kansainvälisillä markkinoilla haasteena suomalaisten alan yritysten suhteellisen pientä kokoa.

– Puolustusteollisuuden tuotteissa kauppaprosessit ovat pitkiä ja vaikeita. Poliittisten päättäjien ja valtiovallan taholta tarvitaan ymmärrystä, jotta Suomi on tässä asiassa yhtä kilpailukykyinen kuin muidenkin EU-maiden tuotteet.